Project 1001, osa 5/1001: Avain pakoon

18.01.2009 - 13:50 / Kategoriat: draama, Project 1001

Alkuperäinen nimi: Shawshank Redemption
Ohjaus: Frank Darabont
Käsikirjoitus: Frank Darabont
Pääosissa: Tim Robbins, Morgan Freeman, Rob Gunton
Valmistusmaa: Yhdysvallat

Ilmestymisvuosi: 1994

Tammikuun WANHAna* katsomani Avain pakoon kertoo Andy Dufresnestä (Tim Robbins) joka tuomitaan kahdeksi elinkautiseksi vankilaan. Sinne päästyään hän tutustuu Redinä tunnettuun mieheen (Morgan Freeman), jolla on kykyä järjestää erinäistä kamaa sisään. Elokuva kuvaakin näiden kahden miehen ystävyyttä vankilassa ja erityisestii Andyn välillä rankaksikin käyvää selviytymistaistelua siellä kolmella eri vuosikymmenellä, joiden aikana Andy tajuaa vankilan henkilöstön mädännäisyyden ja käyttää sitä hyväkseen, vaan miksiköhän Andy halusi itselleen Rita Hayworthin julisteen?

Rakkaalla elokuvalla on monta nimeä ja tätäkin elokuvaa on markkinoitu yhdellä jos toisella nimellä. Se ei poista sitä tosiasiaa, että Avain pakoon on erittäin loistava elokuva ja ehkä se kaikkien aikojen suosikkini King-filmatisoinneista Stand by me - Viimeisen kesän lisäksi ja kolmantena suosikkinani olisi vielä Vihreä maili. Mistäköhän johtuu, että tällaisen King-fanin mielestäni ne nimenomaan parhaimmat King-filmatisoinnit löytyvät nimenomaan draaman puolelta?

Elokuvan tarina on uskomattoman hieno, enkä luultavasti tule koskaan kyllästymään tähän. Tarinaa seurataan niin läheltä Andya ja Rediä, että kyllästymään ei pääse missään vaiheessa.  Tarinan vahvuuden taustalla onkin nimenomaan se, että tämä on niin henkilövetoinen elokuva. Andyyn kykenee samaistumaan ja sitä kävi itsekin mielessä elokuvan aikana, miten moisessa loukossa selviäisi itse menettämässä järkeään, varsinkin, jos on samassa tilanteessa kuin Andy; syyttömänä. Tim Robbins ja Morgan Freeman ovat aivan loistovalintoja rooleihinsa ja heidän kemiansa pelaavat hyvin yhteen. Heidän läheinen kaverisuhteensa on juuri se, mikä tekee tästä niin loistavan elokuvan ja Freeman kertojaäänenä vain korostaa sitä.

Elokuva, joka kaikessa rankkuudessaankin jättää lopulta hyvän mielen. Mestariteos.

Pisteitä: 5/5

*Käytän termiä WANHA kuvaamaan elokuvia, jotka olen katsonut omistamiltani dvd-levyiltä ennen tämän blogin aloittamista, ja jotka siten katson uudelleen, jotta voisin pistää niistä arvostelut tänne ja pyrin katsomaan ainakin yhden tällaisen WANHAn per kuukausi kuten kerroin Project 1001 -esittelyviestissäni. Aluksi WANHAt tulevat keskittymään 1001 elokuvaa -kirjassa oleviin elokuviin, mutta jossain vaiheessa pääsen arvioimaan myös niitä vähemmän klassikkoaseman omaavia elokuviani.

Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

Simo Rissanen

Amatöörileffafriikin leffa-arvosteluja hyvin maallikkomaisin sanakääntein. Katsoo ja arvostelee leffat sellaisenaan, eikä yritä esittää asiantuntevampaa kuin on. Ei myöskään välttele spoileja, joten niitä pelkäävien kannattaa jättää lukematta.

Minut löytää myös täältä:


bloglovin

Blogitunnustukset

 


Lahjoittaja:
Päivi
(Päiväkävelyllä)

 

 


Lahjoittaja:
Päivi
(Elokuvablogi)